TYYLI = yleisvaikutelma, ilmaisun tapa.
Tyyli syntyy kielen ja sisällön valinnoista ja siihen kietoutuu myös kirjoittajan äänen väri (tekstin sävy).
- Konteksti ja aihe ratkaisevat tyylivalinnat (missä, kuka, milloin jne. kirjoittaa. Facebookissa käytetään eri tyyliä kuin työhakemuksessa. Eutanasiasta tai abortista kirjoitetaan eri tyylillä ja eri sävyyn kuin abiristelyn tapahtumista). Eri tekstilajeilla on omat konventionsa (=tyypilliset ominaispiirteensä)
- Huomaamaton/neutraali asiatyyli = huomio kiinnittyy sisältöön, ei ilmaisutapaan. Tyyli on odotuksenmukaista eli on tavanomaista ko. tekstilajissa ja kontekstissa. Uutinen, oppikirja, referaatti, reaalivastaus = tavoitellaan neutraaliutta.
- Kohosteinen tyyli = ilmaisutapa kiinnittää huomiota, voi olla yllättävää/erikoista. Kaunokirjallisuus (romaani, runo, novelli…) kohosteista tyyliltään: nimenomaan ilmaisun tapa on olennaista.
- Näiden kahden perustyylin välillä: reportaasi, kolumni, blogiteksti, essee…
- Tyyli voi myös vaihdella (joskus tietoinen tehokeino: esim. runollinen, tunteellinen – asiallinen, kirjakieli - puhekieli)
- Tyyliä luonnehditaan esim. adjektiiveilla: muodollinen, arkinen, juhlava, kaunokirjallinen, raamatullinen, lakoninen (viileän pelkistetty ja toteava), pilkallinen, ironinen, humoristinen, vakava, rento, alatyylinen, pohtiva jne.
- Tyylin erittely on pitkälti kielen erittelyä. Vastauksessa lähdettävä aina liikkeelle tavoitteista, kohderyhmästä ja konteksteista.
Mistä tyyli syntyy
Pohjana Kielen analyysi -moniste!
- Sanaston taso eli sanavalinnat (adjektiivi, substantiivi, verbi jne.), kielikuvat (vertaus, metafora, personifikaatio) ja retoriset keinot argumentoivassa tekstissä.
- Syntaksin taso eli lauseet ja virkkeet (päälause, sivulause, pituus, väite/kysymys/kieltolause jne.)
- Rakenne eli jäsentely, asioiden järjestys, rakenne-elementit (otsikko, ingressi, nostot jne.)
- Intertekstuaalisuus, moniäänisyys (jos näitä on).
- Audiovisuaalisessa tekstissä (esim. mainos) tarkastele lisäksi visuaalisuutta, kuvakerrontaa, äänimaailmaa ja sisältöä (tarina, henkilöt, miljöö vaikkapa)
SÄVY =kirjoittajan äänen väri =
kietoutuu tyyliin, usein melkein sama asia.
Sävyä voi
eritellä tarkkailemalla seuraavia asioita:
Kirjoittajan
suhde vastaanottajaan
(kohtelias – epäkohtelias, virallinen – tuttavallinen, totinen –hauskuuttava,
neutraali – ohjaileva)
Kirjoittajan
suhde asiaan (varma
– epävarma, vähättelevä – arvostava, juhlava – arkinen, tosissaan – ironinen)
Kirjoittaja
suhde itseensä
(taustalla – esillä, vakava – itseironinen, yksityishenkilö – viranomainen)
